Etusivu > Ajankohtaista > Kuka vastaa nuohouksesta taloyhtiöissä?

Kuka vastaa nuohouksesta taloyhtiöissä?

Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto ovat huolissaan siitä, että asunto-osakeyhtiöt eivät tiedä, kuka vastaa hormien nuohouksesta. Epäselvyyttä aiheuttaa voimassa olevan pelastuslain 22 § (ja 1.7.2011 voimaan tulevan pelastuslaki 13 §:n), jonka mukaan huoneiston haltija on vastuussa omistamiensa tilojen nuohouksesta.

Asunto-osakeyhtiöihin sovelletaan kuitenkin erityislakina asunto-osakeyhtiölakia, joka mahdollisessa ristiriitatilanteessa syrjäyttää pelastuslain määräykset.

Hormien huolto kuuluu asunto-osakeyhtiölle

Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n mukaan yhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet, joiden osia hormit ovat. Tämä tarkoittaa sitä, että asunto-osakeyhtiön on korjattava hormistoissa olevat mahdolliset viat kuten ilmavuodot ja rapautumat. Sen lisäksi hormistojen nuohous on asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiön vastuulla, mikäli asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä ei ole määrätty asiasta toisin.

Osakkeenomistajan on asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 3§:n mukaan pidettävä kunnossa osakehuoneistonsa sisäosat. Osakas vastaa siten huoneiston sisäpuolisista osista kuten esimerkiksi takoista. Hormit eivät ole kuitenkaan huoneiston sisäosaa tai "huoneiston haltijan hallinnassa olevaa tilaa", vaikka hormi huoneiston yhteydessä sijaitseekin. Näin ollen hormi ei kuulu 4 luvun 3§:n perusteellakaan osakkaan vastuulle.

Vanhojen kakluunien ja savuhormien korjaus osakkaan vastuulla

Monessa taloyhtiössä on kuitenkin luovuttu tulisijojen käytöstä lämmitystarkoitukseen yhtiön siirtyessä keskuslämmitysjärjestelmään. Kun vanha järjestelmä on päätetty ottaa pois käytöstä, ei yhtiö enää vastaa esimerkiksi vanhojen savuhormien ja kakluunien korjaamisesta, sillä ne eivät enää toimi siinä käyttötarkoituksessa, missä ne alun pitäen ovat olleet. Tällaisessa tilanteessa kakluunien ja niiden vaatimien hormien kunnossapitovastuu ei siis enää kuulu yhtiölle. Mikäli osakkaat haluavat jatkaa tulisijojen käyttöä virkistystarkoituksessa, vastaavat he itse sen aiheuttamista kustannuksista.

Jos taas rakennuksen joissakin huoneistoissa on alun perin ollut takka, joka ei ole toiminut lämmitysjärjestelmänä, vaan on alun perinkin ollut ns. virkistyskäytössä, on yhtiön pidettävä kunnossa hormit, koska ne kuuluvat yhtiön kunnossapitovastuun piiriin. Sama tilanne on silloin, kun huoneistoissa on alun perin ollut hormi, mutta osakkeenomistaja on itse asennuttanut huoneistoon takan.

Mikäli osakkeenomistaja kuitenkin on omana muutostyönään rakentamisvaiheen aikana tai sen jälkeen rakentanut omalla kustannuksellaan huoneistoonsa hormit, eivät ne ole yhtiön vastuulla.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että kysymys on paloturvallisuudesta. Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto pitävät tärkeänä, että nuohouksesta huolehditaan taloyhtiöissä asianmukaisesti ja yhtiön toimesta.

Lisätietoja

Isännöintiliitto, lakimies, Marina Furuhjelm, marina.furuhjelm@isannointiliitto.fi

Kiinteistöliitto, päälakimies, Anu Kärkkäinen, anu.karkkainen@kiinteistoliitto.fi

Julkaistu: 8.6.2011 12:11